Henkilökohtaiset tarinat



Vuonna 2015 Willy kärsi kerran pari viikossa epäsäännöllisestä sydämen sykkeestä. ”Sydämen nopea syke sai minut tuntemaan oloni pelokkaaksi ja ahdistuneeksi. Siksi hakeuduin nopeasti yleislääkärin vastaanotolle.” Yleislääkäri kirjoitti Willylle lähetteen sydänsairauksiin erikoistuneelle lääkärille, joka ei kuitenkaan havainnut mitään ongelmiin viittaavaa.

Diagnoosi sai huolestumaan helpommin

Sydämen rytmi oli tutkimustilanteessa normaali, joten Willylle määrättiin laajempia tutkimuksia. Hän kantoi viikon ajan mukanaan laitetta, joka mittasi sydämen rytmiä pidemmällä aikavälillä. ”Sydänsairauksiin erikoistuneen lääkärin vastaanotolla tein rasituskokeen polkemalla pyörää ja minulta otettiin EKG. Vasta näiden tutkimusten jälkeen minulla diagnostisoitiin eteisvärinä.” Willyn on käytettävä verenohennuslääkkeitä päivittäin, vaikkei hän tällä hetkellä kärsikään epäsäännöllisestä sykkeestä. ”Diagnoosin jälkeen olen tullut herkemmäksi stressille. Huolestun helposti milloin mistäkin asiasta.”

Hyvin valmistautunut hätätilanteisiin

Eteisvärinä lisää verihyytymien muodostumisen riskiä sydämessä, mitä pyritään pienentämään verenohennuslääkkeillä. Myös verenvuotoriski voi kuitenkin nousta, mikäli potilas loukkaa itsensä 13,29. ”Minusta tämä on pelottava ajatus ja siitä syystä olen tutkinut sivuvaikutuksia tarkoin. Se sai minut ahdistumaan entistä enemmän.” Hänen kumppaninsa pyrkii olemaan tukena. ”Hänen seurassaan rentoudun välittömästi.”

”Minun on oltava varovaisempi, kun ylitän katua”

Willy tietää tarvitsevansa verenohennuslääkkeitään ja luottaa täysin lääkäriinsä. Hän on kuitenkin tehnyt tiettyjä muutoksia elämäänsä. Hän pelkää esimerkiksi joutuvansa pyöräilyonnettomuuteen erityisesti vamma- ja verenvuotoriskin vuoksi. ”Huomaan tulleeni varovaisemmaksi pyöräillessäni. Jos joudun onnettomuuteen, verenvuodon tyrehtyminen kestää kauemmin.” Willyn kumppanin mielestä hän ottaa edelleen liikaa riskejä. ”Hän sanoo, että minun on oltava varovaisempi, kun ylitän katua.”

Verenohennuslääkekortti

Hätätilanteiden varalta Willy kantaa aina mukanaan verenohennuslääkkeiden käytöstä kertovaa potilaskorttia. Siitä käy ilmi esimerkiksi käytetyn verenohennuslääkkeen tyyppi. ”Jos joudun onnettomuuteen, on tärkeää tietää, mitä vaihtoehtoja verenohennuslääkkeen vaikutuksen kumoamiseen on. Myös kumppanini kokee tämän helpottavaksi.”

Vuosi ilman kohtauksia

Willyllä ei ole ollut eteisvärinäkohtausta ainakaan vuoteen. Jos hänellä on jotain kysyttävää tai huolenaiheita, hän voi ottaa yhteyttä lääkäriinsä. ”Luotan häneen suuresti. Hän antaa minulle vinkkejä ja neuvoja sairauteni hallintaan. Hänellä on hyvä maine ja luotan siihen, että hän tietää, mitä tekee.”

Kuulostaako tarina tutulta tai onko sinulla kysyttävää eteisvärinästä? Ota yhteyttä lääkäriisi.

Lue tästä lisää potilaiden tarinoita.

Viite:

[13] 2016 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with EACTS. European Heart Journal. 2016;37:2893–2962. doi: 10.1093/eurheartj/ehw210
[29]. Budniz D et al. N Engl J Med 2011;365:2002-12.